KYLMÄN SÄÄN VAIKUTUKSET HEVOSEEN

Suomen talvi sisältää usein pitkiä kylmiä jaksoja, joiden aikana lämpötila on reilusti pakkasen puolella. Hevosilla on luonnostaan erilaisia mekanismeja (katso blogikirjoitus klippauksesta), joiden avulla se säätää kehon lämpötilaa sopivaksi, vaikka ulkona pakkaset paukkuisivatkin. Jos hevonen altistuu kylmälle lyhytaikaisesti, reagoi se usein värisyttelemällä, nostamalla karvoja pystyyn ja supistamalla verisuonia. Luontainen lämmönsäätely ei kuitenkaan toimi klipatuilla hevosilla, mikä on hyvä huomioida loimituksessa. Pidempiaikainen kylmäjakso lisää karvapeitteen tiheyttä, tosin talvikarvan kasvamiseen vaikuttavat lämpötilan lisäksi myös hevosen rotu ja vuorokauden valon määrä. 

Miten kylmä ilma vaikuttaa energiantarpeeseen?

Lämpöä syntyy automaattisesti aineenvaihdunnan sivutuotteena. Altistuminen kylmälle ilmalle aikaansaa hormonaalisia reaktioita, jotka kiihdyttävät aineenvaihdunnan toimintaa. Tämä reaktio lisää hevosen energiantarvetta selkeästi. Mitä kylmemmässä hevonen on, ja mitä pidempään kylmälle altistutaan, sitä enemmän energiantarve lisääntyy. Tutkimuksen mukaan (Autio ym.) hevosen lisäenergian tarve voi nousta jopa 33 % kylmissä olosuhteissa, ja yli 25 asteen pakkasissa energiantarve lisääntyi yli 50 % ylläpitotarpeesta. On havaittu, että energiantarve nousee alkutalvesta, mutta tasoittuu lopputalvesta. Tämä viittaisi siihen, että hevoset tottuvat kylmiin olosuhteisiin ja energiantarve palautuu talvikauden aikana lähelle normaalia ylläpitotarvetta.

Kylmän sään aiheuttama lisäenergiantarve vaikuttaa nuorten hevosten kasvuun. Tutkimusten mukaan vapaalla heinällä olleet nuoret hevoset kasvoivat paremmin verrattuna nuoriin hevosiin, joiden karkearehumäärä oli rajoitettu ruokintasuunnitelmien suositusten mukaisiksi (Autio ym). Tutkimuksissa on havaittu myös, että kylmät pito-olosuhteet heikentävät vieroitettujen puoliverihevosten kuntoluokkaa, jos energiansaanti ei ole riittävän korkea. Tulokset viittaisivat siihen, että puoliverisillä on kylmissä olosuhteissa selkeästi korkeampi energiantarve, kuin kylmäverisillä, jotka kestävät kylmää paremmin (Junkkari ym.). 

Hevosten kriittinen lämpötila

Lämmönsäätelyyn vaikuttaa niin kutsuttu kriittinen lämpötila. Varsoilla kriittinen piste on talvisin – 9 ja – 16 asteen välillä, kun taas aikuisilla hevosilla kriittinen lämpötilaraja on – 15 ja – 20 asteen välillä. Kun lämpötila laskee tämän rajan alapuolelle, lisääntyy energiantarve jopa 2 % laskevaa lämpöastetta kohden. Hevoselle kriittiset lämpötilat ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat suuresti. Niihin vaikuttavat hevosen ikä, rotu, ruokinta ja hevosen tottumus kylmiin olosuhteisiin. Maitovarsojen kriittinen piste voi olla + 10 ja + 24 asteen välillä. Vieroitetut nuoret hevoset kestävät kylmää jo paremmin. 

Kylmänsietokykyyn vaikuttavat eroavaisuudet on syytä huomioida talvikauden pito-oloja ja ruokintaa suunniteltaessa ja hevosten kuntoluokkaa on hyvä seurata. Paksusti loimitettu, muutaman tunnin päivässä tarhaava hevonen ei yleensä tarvitse lisäruokintaa. Lisäruokinnan tarve korostuu etenkin pihatoissa asuvilla hevosilla, varsoilla ja kasvavilla hevosilla. Ähkyriskin minimoimiseksi on tärkeää, että kaikki hevoset juovat tarpeeksi ja juomista tulee seurata.