HEVOSTEN KLIPPAAMINEN JA SEN VAIKUTUKSET LÄMMÖNSÄÄTELYYN
Klippaaminen tarkoittaa karvapeitteen ajamista niiltä alueilta, joilla hevonen hikoilee eniten ja klippaamismalleja on useita erilaisia. Usein klippaamista perustellaan sillä, että hevoset eivät hikoile niin herkästi liikutuksessa ja niiden kuivaaminen treenin ja pesemisen jälkeen on nopeampaa ja helpompaa. Urheiluhevoset myös palautuvat nopeammin rankasta suorituksesta, jos ne ovat klipattu. Yleensä klippaaminen alkaa syksyisin, kun hevoset alkavat kasvattaa talvikarvaa, mutta joissain tilanteissa hevosia saatetaan klipata vuoden ympäri. Turhaa klippaamista tulisi kuitenkin välttää, koska se estää hevosten luonnollisen lämmönsäätelyn. Kevyesti työskentelevien, vanhojen tai pihatossa asuvien hevosten klippaaminen tulisikin tehdä harkiten.
Miten hevosen lämmönsäätely toimii?
Hevoset ovat homeotermisiä, eli lämminverisiä organismeja, joiden lämmönsäätely tapahtuu endotermisesti, eli kehon sisällä. Hevosten elimistössä syntyy lämpöä jatkuvasti ruoansulatuksen ja aineenvaihdunnan toiminnan kautta. Syöminen on yksi hevosen tärkein tapa tuottaa lämpöä, mikä tulisi ehdottomasti huomioida kylmässä säässä! Hevosten luontainen lämmönsäätely on moniosainen ja kompleksi kokonaisuus, johon vaikuttavat monet tekijät, kuten hevosen ikä, ruokinta, pito-olot ja kuntoluokka. Hevosten karvapeitteen kasvuun vaikuttavat lämpötilaa enemmän ympäristön valo-olosuhteet. Etenkin siis pohjoisessa, missä talvisin päivänvaloa on vähän, alkavat hevoset kasvattaa talvikarvaa valoisuuden mukaan, eivätkä pelkästään lämpötilan perusteella.
Kehon toiminnan kautta tuotetun lämmön tulee haihtua joko kehon tai hengitysteiden kautta, jotta hevosen ruumiinlämpö pysyy koko ajan tasaisena. Lämmön haihtumiseen vaikuttaa pitkälti hevosen ympäristö ja sen lämpötila. Olosuhteiden muuttuessa tulee hevosen tehdä fysiologisia muutoksia omaan lämmönsäätelyynsä vähentämällä tai lisäämällä ihon tai hengitysteiden kautta tapahtuvaa haihtumista. Myös sykkeen tiedetään olevan ruumiinlämpöä säätelevä tekijä. Esimerkiksi kuumissa olosuhteissa hevosten hengitystiheys nousee ja hikoilu lisääntyy, jotta kehosta saadaan poistettua enemmän lämpöä.
Miten klippaus vaikuttaa lämmönsäätelyyn?
Klippaus vaikuttaa poikkeuksetta hevosen luontaiseen kykyyn säädellä kehon lämpötilaa, koska klipattu hevonen ei voi pörhistää karvaansa lämmöneristyksen lisäämiseksi. Klippaamaton hevonen kestää hyvin kylmää eikä yleensä tarvitse loimea. Klippaaminen taas vähentää hevosen luontaista lämmöneristystä noin yhden toppaloimen verran. Klipattu hevonen siis tarvitsee aina loimea, jottei se saa kylmää. On syytä kuitenkin huomioida myös se, että pitäessään lämmön loimen ja kehon välissä, loimittaminen estää lämmön haihtumista ja kehon normaalia viilenemistä. Tällöin liiallinen loimittaminen saattaa aiheuttaa haittaa. Jos hevonen tuntuu kädellä kokeiltaessa todella lämpimältä loimen alla, on loimitusta syytä keventää. Toisaalta, jos hevonen tuntuu käteen kylmältä loimien alla, on loimitusta syytä lisätä. Myös selkeä värisyttely on merkki siitä, että hevonen palelee (psl. jännityksestä aiheutuva tärinä). Hevosten kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia ajatellen on kuitenkin hyvä huomoida, että kevyttoppaloimilla loimitetut hevoset saattavat syödä vähemmän karkearehua (deBoer), mikä saattaa vaikuttaa ruoansulatusjärjestelmän toimintaan. Mejdell ym. (2020) mukaan hevoset ovat kykeneväisiä jopa itse päättämään ja osoittamaan, haluavatko loimea vai eivät. Pääsääntöisesti kylmässä ja sateisessa säässä hevoset mielellään ottivat loimen, kuten myös lämpötilan laskiessa selkeästi pakkaselle. Toisaalta hevoset olivat mieluusti ilman loimea aurinkoisessa ja lämpimässä säässä. Usein vanhat hevoset myös suosivat loimitusta.
Kaiken kaikkiaan klippaamisen vaikutuksista hevosten lämmönsäätelyyn on hyvä olla tietoinen. Turhaa klippaamista on syytä välttää, mutta toisaalta klippaaminen saattaa tietyissä tilanteissa olla tarpeen. Loimittamisen suhteen kannattaa myös huomioida hevosten yksilölliset tarpeet ja niiden mieltymykset. Hevosta kannattaakin kuunnella ja antaa sille mahdollisuus säädellä lämmöneritystään luontaisella tavalla.
Michelle LüscherKirjoittaja on hevostalouden agrologi (AMK) ja opiskelee parhaillaan maatalous- ja metsätieteiden maisteriksi Helsingin yliopistolla, pääaineenaan kotieläinten hyvinvointi ja terveys.
LÄHTEET DeBoer, M., Konop, A., & Fisher, B. The Impact of Blanketing on Horse Hair Coat Length and Diameter in the Winter. Available at SSRN 4229813. Suomen hevostietokeskus. (2017). Klippaamisen hyödyt ja haitat. https://hevostietokeskus.fi/i/hoito/lampotalous/klippaamisen-hyodyt-ja-haitat Viitattu 13.11.2022 Hevostietokeskus. (2015). Lämmönsäätelyn perusteita. https://hevostietokeskus.fi/i/hoito/lampotalous/lammonsaatelyn-perusteita Viitattu 13.11.2022 Mejdell, Bøe, K. E., & Jørgensen, G. H. M. (2020). Caring for the horse in a cold climate—Reviewing principles for thermoregulation and horse preferences. Applied Animal Behaviour Science, 231, 105071–. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2020.105071 Morgan, K. (1997). Effects of short-term changes in ambient air temperature or altered insulation in horses. Journal of Thermal Biology, 22(3), 187–194. https://doi.org/10.1016/S0306-4565(97)00008-9 Murphy, B. (2019). Circadian and Circannual Regulation in the Horse: Internal Timing in an Elite Athlete, Journal of Equine Veterinary Science, 76, 14-24. https://doi.org/10.1016/j.jevs.2019.02.026
TUOTESUOSITUKSET
CHEVAL Silk
Valmiste hevosen karvan ja jouhien hoitoon. CHEVAL Silkin luonnonkasvien vahat elävöittävät ja…
eQ Tehokas haava- ja rivisalva
Voide erilaisten haavaumien ja rivin hoitoon. Tehokas ja hyvin riittoisa erikoissalva, joka…
OVER Hoof Oil
Korkealuokkainen öljy kavioiden hoitoon. Öljy antaa kavioille terveen ulkonäön ja vähentää…
PROTEIN HORSE Shampoo
Elvyttävä shampoo. Shampoo, joka sopii päivittäiseen käyttöön. Tuotteen ainesosat puhdistavat ihoa,…
TWYDIL® CUTAGEL
Helppokäyttöinen hoitogeeli ihon terveydeksi KÄYTTÖ • Muodostaa tehokkaan suojaavan kalvon ihon…